"Koska ne tunteethan meijät on ajanu syömisongelmaisiks sillon aiemmin" : elämäntapamuutoksessa koetut tunteet ja niistä puhuminen

Tunteet ovat hetkellisiä vasteita sille, miten ihminen tulkitsee senhetkisen tilanteensa. Yleisimpiä universaaleja perustunteita ovat esimerkiksi ilo, suru, pelko ja viha. Tässä tutkimuksessa tunteisiin suhtaudutaan perustunteita laajemmin, jolloin tunnetilassa voi yhdistyä useankin tunteen muodostama tunnekokonaisuus, kuten ”häpeilevä syyllisyys”. Elämäntapamuutoksiin liittyy positiivisia tunteita, kuten empatian ja tuen tunteita, tyytyväisyyttä, itsevarmuutta sekä energisyyden kasvua, mutta myös muutosta estäviä tunteita, kuten haavoittuvuutta, pelkoja ja häpeää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia tunteita elämäntapamuutoksen ryhmäohjauksessa esiintyy, sekä miten tunteiden huomioiminen koetaan elämäntaparyhmässä. Tutkimus toteutettiin ryhmähaastatteluina kahdessa elämäntaparyhmässä (n=12) Keski-Suomen alueella syksyllä 2015. Tutkimusaineisto analysoitiin Giorgin fenomenologista metodia soveltamalla. Ryhmähaastattelut analysoitiin erikseen, ja lopuksi molempien ryhmien merkitysverkostoista tuotettiin vielä merkitysyhteyksiä kuvaava merkityskartta. Elämäntapamuutosryhmän alussa koettiin iloa, toivoa ja odotusta ryhmän tuomasta aikaisempaa pitempikestoisesta avusta. Muutoksen teon taustalla koettiin syyllisyyttä ja terveyden menettämisen pelkoa. Ryhmistä nousi selkeästi esille vertaistuen merkitys ja ryhmään liittyvä luottamus, hyväksyntä, samaistuminen, voimaantuminen, avun saamisen tunne sekä humoristisuus. Alussa ilmennyt pelko muutoksen epäonnistumisesta helpottui ryhmään tutustumisen myötä. Toisaalta ryhmän päättymiseen liittyvää yksinjäämistä pelättiin ja epäonnistumisen ja selviämisen pelko oli myöhemminkin läsnä. Ryhmätapaamisista saatiin kattavaa tietoa muutoksen teon avuksi, mikä lisäsi osaamisen tunnetta elämäntavoissa ja tyytyväisyyttä elämäntaparyhmään. Toisaalta toisessa ryhmässä nousi esiin pettymystä ohjauksen vähenemiseen loppua kohden. Muutoksen myötä minäpystyvyys, itsearvostus ja onnistumisen ilo kasvoivat. Toisaalta myös takapakit ja vaikeudet muutoksen teossa herättivät pettymystä ja turhautumista. Tunteiden käsittelyyn ja säätelyyn liittyi vaikeuden ja avuttomuuden tunteita, ja tämän huomioimista osana elämäntaparyhmän toimintaa toivottiin ja arvostettiin. Vertaistuki, ryhmän ilmapiiri ja pitkäkestoisuus ovat tärkeitä elämäntapamuutoksessa sekä lisäävät osaamisen ja minäpystyvyyden tunteita. Tunteiden huomioimiselle tai vapaalle keskustelulle tulee varata aikaa elämäntapamuutosryhmissä, koska muutos herättää monenlaisia tunteita, jotka voivat pahimmillaan vaikeuttaa edistymistä. Tunteiden huomioimista kannattaa painottaa etenkin ryhmän loppuvaiheessa. Riittävästä ryhmäohjauksen kestosta tulee huolehtia, ja ryhmän jälkeisiä tuen saannin muotoja tulee kehittää.Emotions are temporary responses to interpretation of one’s ongoing situation. The most common universal basic emotions are for example happiness, sadness, fear and anger. In this research the emotions are seen boarder when the emotion can be combined of many different feelings and produce the unity of emotions like “shameless guilty”. Positive emotions such empathy, support, contentment, confidence and increased energy have been described in lifestyle change interventions but there have been also describing about inhibitory emotions like fear, shame and vulnerability. The aim of this research was to examine what kind emotions are performed in group-based lifestyle change intervention and how participants experience emotion recognition in lifestyle change group. The research was actualized with focus group interviews in two lifestyle group (n=12) in Central area of Finland in autumn 2015. The data was analysed applying Giorgis phenomenological approach. The focus group interviews were analysed separately and finally the meaning nets of both group were integrated to one meaning map that showed the connections between emotions. In the beginning of lifestyle change it was experienced happiness, hope and anticipation of long-term help from lifestyle group. It was experienced guilty and fear of losing health behind lifestyle change. The important aspect arising from interviews was the meaning of peer support and group-related trust, acceptance, identification, empowerment, help and humour. In the beginning experienced fear decreased when familiarising with the group. On the contrary, it was experienced fear of being lonely when group meetings end and the fear of failure and managing was presented also in the end. Participants described getting enough information for the support of the change which increased the feeling of ability with lifestyle behaviours and contentment of lifestyle group. As opposite, among another group it was described disappointment of decreased supervision at the end of lifestyle counselling. Along the change self-efficacy, self-valuing, happiness of success increased. On the contrary, relapses and difficulties caused disappointment and frustration. The feelings of difficulty and helplessness was related to emotion regulation skills and emotion regulation strategies was hoped and valued element to consider as part of the group activities. Peer support, group atmosphere and long-term group produce safety and help to make lifestyle change and increase feelings of ability and self-efficacy. Enough time should be allowed to recognition of emotions or free conversation in lifestyle groups because behaviour change can induce many different emotions that can be barriers to change. It is recommended to emphasize emotions especially in final stages of group counselling. Adequate duration of group should be taken care and it would be necessary to evaluate different forms of support after group counsellin